Vuoden viimeinen lenkki vei minut tänään Oulujärven jäälle. Tunnelmaltaan yksi parhaista lenkeistä ikinä. Tuossa lähes lumettomalla järven jäällä viiman iskiessä vasten kasvoja tuli sellainen mieletön vapauden tunne. Minun ei pidä juosta vaan saan juosta. Hieno päätös hienolle juoksuvuodelle.
Liikunnallista ja elämyksellistä Uutta Vuotta kaikille blogini lukijoille!
Tossa oli aika hyvin kiteytettynä kaikki, mitä omaankin juoksemiseen liittyy. Saan juosta! Inspiroiva blogi sulla! Tosi hyvää uutta vuotta 2016 ja iloa treeneihin. Jään seuraamaan :)
VastaaPoistaKiitos! Ja sullakin kiva blogi, menee seurantalistalle!
PoistaKiitos - kiva kuulla :) Hei postaustoive sulle. Elikkäs juoksijan rasitusvammat ja niiden selättäminen. Tai oletko kirjoittanut aiheesta joskus? Mainitsit yhdessä postauksessa, että kärsit jossakin kohtaa alkavasta rasitusmurtumasta sääressä. Miten tuosta selvisit ja onko sulla ollut muita jalkaongelmia? Itse tahin jatkuvasti jonkun jalkaongelman ongelman kanssa ja alkaa jo iskeä epätoivo, kun ei pääse treenaamaan ehjästi. Olis kiva kuulla sun ajatuksia aiheesta, jos jossakin kohtaa ehdit kirjoitella. Tai vastaile tähän, jos et koko postausta halua väsätä :)
PoistaHei ja kiitos postaustoiveesta. Voisinpa hyvinkin kirjoitella. Ihan nyrkkisääntönä lyhyesti: maltti on valttia - vaikka se joskus vaikeaa onkin. Sen olen itsekin kantapään kautta oppinut. Nyrkkisääntö: nosta määriä vähitellen ja jos tulee vähäisimpiäkin kipuja, pidä taukoa vaikka se kuinka kiukuttaisi.
PoistaJos vaivat jatkuvat pitkään, älä hoida kipua vaan etsi niihin syy. Kivun aiheuttaja on yleensä ihan muualla kuin siellä missä kipuilee... Mutta tästäpä voisin tosiaan kertoa lähiaikoina blogissani. Pysy kuulolla! :-)
Mukavaa viikonloppua!
Kiitos!!! Hyviä vinkkejä - ja nyt oli tullut aiheesta sun postauskin. Meenpä saman tien lukemaan :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista