Minä kuulun ehkä tuohon ryhmään "tammikuussa on ruuhkaa". Tai no, mulla se kuukausi vähän vaihtelee. Viime vuonna se oli elokuu. Ostin vuoden jäsenyyden paikkakuntani kuntosalille. Maksoi peräti 80€. Oikeasti ihan naurettavan vähän, vaikka salikin on kuitenkin ihan moderni, monipuolinen ja kaikin puolin ok. Eihän se toki isojen kaupunkien Fit-jollekin tai Balance-jollekin saleille vertoja vedä, mutta sanotaanko, että ihan tavan kuntoilijalle enemmän kuin riittävä. Ja aukioloajatkin on aivan loistavat. Avainkortilla sisälle pääsee joka päivä klo 6-21. Salilla käymättömyyttä ei edes voisi laittaa sen piikkiin, että sinne ei sen aukioloaikoina ehdi. Laskin joskus, että jos vaikka kävisi vain kerran viikossa, kertakäynnin hinnaksi tulisi reilut puolitoista euroa. Eli oikeasti halpa harrastus ja juoksijalle hyödyllinenkin.
Mutta miten kävi? Olen elokuusta lähtien käynyt salilla muistaakseni 3 kertaa. En yksinkertaisesti saa rahdattua itseäni sinne. Asia ei siis ole siitä kiinni, ettenkö tykkäisi liikkua. Tai etten sinne ehtisi. Käynhän minä lenkilläkin useita kertoja viikossa. Voisin hyvinkin jonkun niistä kerroista korvata kuntosaliharjoittelulla, mutta en vain saa itseäni niskasta kiinni.
Kadehtien luen ystävieni fb-päivityksiä siitä, miten salilla oli kivaa ja raudan kolistelusta tulee niin loistava olo. Mutta kun itse yritän, en löydä salikäynneistä mitään hauskuutta. Jos suoraan sanon, katson koko ajan kelloa, milloin pääsen salilta pois :-D Olen aikoinaan saanut jopa sellaisen saliohjelmankin ja tiedän kyllä miten niitä laitteita käytetään mutta en jotenkin saa siitä mitään irti. Olen varmasti aika surkuhupainen näky kun yritän liikkua laitteesta toiseen ja näyttää tosi fiksulta ja osaavalta ja oikeasti mulla ei ole sinänsä hajuakaan mitä olen siellä tekemässä :-D
Olen miettinyt, miksi minä silti joka vuosi ostan sen kuntosalikortin? Yritän väkisin innostua salilla käynnistä, vaikken siitä yhtään tykkää? Kai sitä jotenkin kuvittelee, että niin kuuluu tehdä. Koska kaikki muutkin käy. Koska sitä naistenlehdissäkin hehkutetaan. Koska "oikea" kuntoilija käy salilla? Vai jos ei muuten niin vähintään sen takia, että voin kertoa käyväni salilla?
En tiedä. Onko minun kuntoilijaidentiteettini oikeasti siitä kuntosalikortista kiinni? Ehkä olen elokuuhun mennessä oppinut, että ei ole. Muistuttakaa minua sitten siitä kun taas mietin kortin uusimista. Minä jatkan juoksemista, se kun tuo minulle sen nautinnon.
Ja btw, lihaskuntoharjoittelu ei ole siitä salista kiinni. Sitä voin tehdä kotonakin, treenikavereita ja monen monen erikokoisia painojakin kun on aina saatavilla :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti