tiistai 30. joulukuuta 2014

Ai miten niin koukussa?

Minulta usein kysytään, miksi juoksen. Alunperin aloitin juoksun vain painonhallintaa varten. Pian kuitenkin tajusin, että juoksu on minulle paljon muuta.

Juoksu on minulle nykyään omaa aikaa kiireisen arjen keskellä. Illan lenkki on minulle hetki hiljaisuutta, omien ajatusten kuuntelemista. Aikaa ajatella. Henkireikä. Voimavara, joka auttaa jaksamaan kun lapset kiukuttelevat, työväsymys painaa ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

Juoksu antaa minulle energiaa, voimia, positiivisuutta. Samanhenkisiä ihmisiä, uusia ystäviä, kokemuksia.

Juoksu on omien rajojen etsimistä, äärirajoilla käymistä. Ihminen pystyy lähes mihin vain kun vain oikein haluaa ja yrittää. Olen juoksun myötä löytänyt itsestäni paljon uusia luonteenpiirteitä, heikkouksia ja vahvuuksia.

Juoksu <3 Ei sitä voi oikeastaan selittää. Toiset juoksijat sen varmasti ymmärtävät. Lenkille on aina vain pakko päästä. 

2 kommenttia:

  1. mulle kävi samallalailla! aloitin vuosi sitten elämäntaparemontin,ruokailut edelleen vähän retuperällä..mutta juoksu on ja pysyy!!koukussa myöskin eikä harmita ollenkaan!tsempit arkeen ja juoksuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tosiaankaan harmita tämä elämäntaparemontti! Kiitos ja tsempit myös sinulle. Kyllä minäkin ruokailun puolesta välillä retkahdan mutta se on inhimillistä :-)

      Poista