Ihan NUTSit polkujuoksupikkujoulut!

Joensuun 12h:n yöjuoksusta on nyt reilu viikko ja kävin viikonloppuna ekaa kertaa lenkillä. Oikeastihan olisi järkevää ollut vielä jatkaa juoksutaukoa mutta en pystynyt, sillä kalenterissa oli nimittäin vuoden odotetuin juoksutapahtuma NUTS Köykkyri ”Pre-Xmas Uphill Race." eli ainutlaatuinen vuorijuoksusimulaattori Kempeleessä. 400 metrin rata Köykkyrin laskettelurinteessä ja metsäpolulla, jota kirmataan kuuden tunnin ajan ja jossa on lähes ainoastaan ylä- ja alamäkeä, noin +25 nousumetriä / kierros.

Hulluilla on hauskempaa. Mäki ylös- mäki alas-mäki ylös-mäki alas.

Viime vuonna olin sen verran hullu, että tamppasin mäkeä koko rahan edestä. Yhteensä 88 kierrosta. Muistan silloin neljän tunnin kohdalla ajatelleeni, että se neljä tuntiakin olisi kyllä riittänyt. Aika kultaa kuitenkin muistot, sillä olin tänäkin vuonna kuuden tunnin sarjaan ilmoittautunut. Onneksi järki kuitenkin sanoi, että viikko 12h ultrajuoksun jälkeen ei kannata moiseen lähteä.

Tänä vuonna lupauduin NTR-polkujuoksuseuramme puolesta aamupäiväksi talkoojoukkoihin ottamaan ilmoittautumisia vastaan ja osallistumiseni vaihdoin Fun Run -sarjaan eli suomennettuna "juokse niin kauan kuin jaksat ja mene sitten paljuun".

Kisakansliassa talkoilemassa.

Yhdessä ystävän kanssa tonttuilemaan.

Puoliltapäivin starttasin mäkeen. Juoksin ns. kahdessa osassa: kävin ensin puoli tunnin "alkuverkoilla" ja myöhemmin juoksin ystäväni Seijan saavuttua vielä pari tuntia. Vaikka tuosta Joensuun ultrasta oli tosiaan vasta viikko, jalat oli kyllä ihmeen hyvässä kunnossa ja juoksu tuntui tosi kivalta. Ainoastaan jalkapohjissa alamäkijuoksun tärähtely alkoi jossain vaiheessa tuntua. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka omasta mielestä siltä ehkä tuntuukin, niin ei sitä tuollaiselta ultralta palaudu niin nopeasti. Lihakset on melko pikaisesti taas kunnossa mutta jänteiden, nivelten ja varsinkin hermoston palautuminen vie aikaa. Näitä ei kuitenkaan itse sillä tavoin tiedosta ja maltillisesti harjoittelu pitäisi tuollaisen koitoksen jälkeen aloittaa.

Köykkyrin Fun Run oli siitä kiva sarja, että jopa tällainen aika kilpailuhenkinen juoksija pystyi unohtamaan kisailun ja pitämään vain hauskaa. Otin valokuvia, kannustin muita ja viivyin huoltopöydän herkkujen ääressä kierrosten välissä luvattoman pitkään. Taukoineen päivineen olin yhteensä reilut kolme tuntia mäessä, jonka jälkeen siirryin sitten hyvällä omallatunnolla paljun puolelle kannustusjoukkoihin.

Ilta jatkui sitten vielä pikkujouluruokailun kera ja aika myöhään yöhön jaksettiin vielä tanssiakin. Kiitos NUTSIn porukoille taas kerran aivan mahtavan tapahtuman järjestämisestä. Ensi vuonna nähdään Köykkyrissä taas!

Paljussa oli päivän parhaat pidot. Kuva: Jouko Kaarteenaho